Neidon Tarina
sunnuntai 6. tammikuuta 2013
Rouvan elämää
Se tärkeä päivä on nyt jo takana päin.
Kirjoitin viimeisen tekstini lokakuussa jonka jälkeen on tapahtunut niin paljon. Iloisista asioista valtavan surullisiin asioihin. Molemmat asiat koskettavat edelleen. Toisen asian muistelu tuo mieleen valtavan onnentunteen mutta toinen tuo mukanaan surun ja ikävän. Elämä ottaa ja elämä antaa.
Tämä on mummolle
"Nyt olen vapaa ja mukana tuulen,
saan kulkea rajalla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden,
olen pilven lento,
olen kasteessa aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä,
toivotan teille hyvää yötä"
Nyt kuitenkin iloisempiin tunnelmiin.
Meidäthän vihittiin joulukuussa hyvin kliseisenä päivämääränä. Numeroa kaksitoista tuli päivälle 4 kappaletta. Vihkiminen oli nopea maistraattivihkiminen muutaman läheisen kesken. Tämän jälkeen tapasimme papin kirkossa josta siirryimme syömään kaupungille yhteen suosituimmista ravintoloista.
Koska minulla ei ollut maistraattivihkimisen suhteen kovin suuria odotuksia, olimme varanneet myös avioliiton siunaamistilaisuuden kirkkoon. Ajankohta oli meille tärkeänä päivämääränä. Olimmehan tasan 9 vuotta sitten menneet kihloihin. Myös joulun läheisyys toi ihanan lisän juhlatunnelmaan. Häiden pääväreiksi päätyivät musta sekä punainen. Nämä värit näkyivät myös hääpaikalla sekä häävieraiden vaatetuksessa.
Hääpäivä sujui kaikinpuolin oikein hyvin, mutta aivan liian nopeasti. Jälkeenpäin muisteltuna tuntui kuin päivä olisi mennyt pikakelattuna ja vasta illalla vieraiden kesken ehti hengähtää ja nauttia ruuasta sekä juomasta. Pappi puhui kauniisti, juhlapaikan tarjoilu pelasi ja vieraat viihtyivät. Sulhanen oli komeana ja morsiankin oikein tyytyväinen asukokonaisuuteensa.
Tästä on hyvä jatkaa hyvin alkanutta taivalta...
torstai 4. lokakuuta 2012
Reilu 2 kuukautta
Kutsut lähetetty, kakku päätetty ja pappikin tiedossa. Ajallaan siis ollaan. Vielä edessä pientä askartelua, musiikin valintaa, miehen puvun hankinta!!! Miehen puvun hankinta ehkä suurimpana juttuna, kunhan saan rakkaani houkuteltua pukukauppoihin. En tiedä mitä houkutinta käyttäisin ;) Musta jätesäkki alkaa näyttää todennäköisemmältä hääpuvulta!
Vielä olisi muutaman kuukauden rutistus edessä...
Kuva lainattu netistä.
torstai 30. elokuuta 2012
I got my wedding shoes
Olen tässä lomaillut lähestulkoon koko elokuun. Ensi viikolla pitäisi jälleen suunnata töitä kohden. Valehtelisin jos väittäisin ettei ajatus yhtään masenna. No, olen todenteolla saanut vain levätä ja olla tekemättä yhtikäs mitään. Yhden pienen reissun tein Helsingin suuntaan. Kävimme äitini kanssa tutkimassa vaate ja kenkätarjonnan. Minä löysin hääkenkäni ja äitini löysi koltun meidän häihimme. Kengät olivat aivan jotain muuta kuin olin suunnitellut. Ja äitini osti haaveilemansa mekon pilkkahintaan alennusmyynnistä. Minulla alkaa häävaatekokonaisuus olla aikalailla valmis. Vain jotain vanhaa puuttuu...sekin luultavasti tulee olemaan äitini helminen kaulakoru. Miehellä on puvun osto vielä edessä. Hieman jännittää koska lähtevät bestmanin kanssa kahdestaan. Minun pukuni odottelee h-hetkeä vanhempieni vaatehuoneessa. Sulhanen ei perinteisesti ole vielä nähnyt sitä...
maanantai 13. elokuuta 2012
Puvun sovitusta
Taas on tupsahtanut melkoinen tovi viimeisestä kirjoituksesta. Pahoittelut! Kesä on taas vienyt mennessään ja tulevat sukuhäät. Omiakin häitä on hääpukuni verran tullut hössötettyä. Hääpuku on nyt siinä vaiheessa, että vain muutamia pikkujuttuja vielä puvusta uupuu. Se on niin mieleinen kuin vaan ikinä voi puku ollakaan! En ymmärrä, miten voin ikinä hylätä sen kaappiin hääpäivän jälkeen?
No mitä olen laittamassa tuleviin sukuhäihin ylle? Tylliä, helmaa, punaista sekä mustaa. Ihanaa pukeutua nätisti pitkästä aikaa!
Olen nyt lomaillut viikon verran. Ensi viikolla menen sovittamaan hääkenkiäni Helsinkiin. Se taitaakin olla loman kohokohta!
Tällaisia terveisiä lähettelen täältä lepotuolin pohjalta! Ihania kesän loppuhetkiä kaikille! Lähden nyt takaisin nauttimaan näistä ihanista kiireettömistä hetkistä.
Kuvat lainattu Olivia Rougelta ja Minna Parikalta.
keskiviikko 4. heinäkuuta 2012
Something white with blue...and feathers!
Nyt on vihdoin pukukankaat ostettu. Itseasiassa jo ennen juhannusta hyppäsimme serkkuni Karon kanssa Tampereen junaan. Määränpäänä kangaskauppa josta saisin morsiussatiinia sekä siihen sopivaa pitsiä. Reissu oli onnistunut ja matkaan tarttui molemmat! Kankaista en valitettavasti saa napsittua kuvaa, sillä kankaat lähtivät Karon matkaan, mutta voin kertoa, että mitään täysin valkoista ei ole tulossa!
Jännityksellä odottelen, saako Karo tehtyä pukuni valmiiksi ennen vaihtarivuoden alkua. Elokuu tulee hulinalla, nopeammin kuin uskonkaan..
Viimeisimpinä hääostoksina ovat sukkanauha ja hiuskoru. Sukkanauha on aika perinteinen, vaaleansävyinen jossa pieni vaaleansininen rusetti. Jotain sinistä siis nyt vihdoin hankittu, riittäähän se? Ja hiuskorun kanssa otin pienen riskin. Olen nimittäin vieläkin aivan tietämätön siitä, millaisen hääkampauksen tulen ottamaan. Toivotaan, että koru sopii tulevaan kampaukseeni. Myyjä vain peloitteli minua, että punaisia hiuskoruja ei juurikaan ole koska asiakkaat pelkäävät värejä! Tartuin sitten nopeasti tilaisuuteen, toivotaan että korulle tulee silti käyttöä.
Ja koska olen tosiaan sovittanut jo sovitemekon, aloin jo hätääntyä kuinka nopea ompelijani mahtaakaan olla kun innostuu.. Kävin sitten ostamassa jo itselleni alusvaatekorsetin pukuni sovituksia varten. Haluan, että puku istuu päälleni täydellisesti. Korsetti on ostettu Hämeenlinnan Sirosta. Maksoi maltaita, mutta siellä ei harmita lainkaan maksaa siitä palvelusta ja hyvästä mielestä! Nyt vain puvun sovituksia odotellessa!
Kun ole hössöttänyt tulevia elokuisia häitä joissa siis olemme vieraina. Vasta äskettäin ymmärsin, että meidän hääkutsujemme tulisi olla valmiina lähetettäväksi kahden kuukauden päästä. Samalla olen miettinyt, että kuinka ihanaa tämä hössötys onkaan. Mitä sitten kun päämäärä on saavutettu? Mistä sitten saa hössöttää?
perjantai 22. kesäkuuta 2012
Juhannus
Tilaa:
Kommentit (Atom)





